Onko opiskelija valmis työelämään valmistuessaan ammattikorkeakoulusta? Tunnistaako hän omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan ja näkeekö hän niiden luomia mahdollisuuksia työelämässä laajemminkin? Millä välineillä voisimme auttaa opiskelijaa jo opintojen aikana ymmärtämään paremmin oman potentiaalinsa?
Perthissä Australian länsirannikolla Curtin Universityssä on otetty käyttöön Employability –malli. Sen kehittäjä, professori Dawn Bennett kertoo, että malli keskittyy kognitiivisen reflektion kautta opiskelijan kykyyn löytää, luoda ja ylläpitää mielekästä työtä koko työuran ajan. Tarkoituksena on aktivoida opiskelijat huomaamaan heidän oman kognitiivisen ja sosiaalisen kyvykkyytensä ja ammatillisuutensa luomia mahdollisuuksia työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin.
Malli ei ole perinteinen työllistymiseen tähtäävä toimenpide, jossa opiskelijalle pyritään tarjoamaan tietyn ammatin tai työnantajan vaatimat tiedot ja taidot. Se ei myöskään ole tyypillinen oppilaitoksen määrittelemien geneeristen taitojen mittaamiseen tähtäävä itsearviointilomake. Sen sijaan Employability-malli pyrkii aktivoimaan opiskelijan omaa metakognitiivista ajattelua hänen omista lähtökohdistaan. Tämän prosessin myös toivotaan jatkuvan ja kehittyvän yksilön mukana elämän eri osa-alueilla koulutuksen jälkeenkin.
Käytännössä malli on verkkosovellus, jossa opiskelija voi vastaamalla erilaisiin kysymyksiin ja tekemällä tehtäviä tehdä näkyväksi omia asenteitaan sekä kykyään kriittiseen reflektioon ja luoviin ratkaisuihin. Malli perustuu siis opiskelijan omaan ajatteluun, ei ulkopuoliseen palautteeseen kuten opettajan arviointiin. Käyttö aloitetaan tekemällä henkilökohtainen profiili vastaamalla kuutta osa-aluetta käsitteleviin kysymyksiin. Sen tekeminen vie noin 20-30 minuuttia. Verkkosovellus tekee vastausten perusteella polaarikuvion ja antaa vinkkejä eri osa-alueiden pohtimiseen edelleen.
Sovellus myös tallentaa vastaajan tulokset, mikä mahdollistaa myös ajattelun kehittymisen seuraamisen opintojen aikana. Saman henkilön vastaukset ovat yhdistettävissä keskenään, mutta ne pysyvät anonyymeina. Alusta sisältää lisäksi laajan aineiston sekä opiskelijoille että opettajille, jota voidaan hyödyntää opintojen sisältöjen ja Employability –ajattelun yhdistämisessä.
Oiva-hanke on tarjonnut minulle mahdollisuuden pohtia näitä tärkeitä kysymyksiä ja etsiä erilaisia välineitä opiskelijan itsetuntemuksen parantamiseksi. Vierailin Curtin Universityssä heinäkuussa. Tapasin professori Dawn Bennettin (kuvassa vasemmalla) lisäksi lehtori Claire Morrisbyn, joka käyttää sovellusta sairaanhoidon perusopintojen opetuksessa. Mallin käyttö on professori Bennettin mukaan levinnyt myös kulttuurialojen ja insinöörien koulutukseen. Mallilla on Curtin University:ssä tällä hetkellä tuhansia käyttäjiä.
Kokemukset mallin käytöstä ovat olleet pääasiassa positiivisia. Erityisesti opiskelijapalaute on ollut kiittävää. Tiukkojen aikataulujen ja resurssien vuoksi osa opettajista on kokenut vaikeaksi löytää sopivia yhtymäkohtia mallin liittämiseksi omaan opetukseen, mutta yhteisellä ideoinnilla niitä on kuitenkin löytynyt ja kaikki osapuolet ovat huomanneet mallin mahdollisuudet ja positiiviset tulokset.
Oiva-hanke pohtii opiskelijan kykyä ja mahdollisuuksia oman osaamisensa tunnistamiseen ja soveltamiseen uusissa ammattikonteksteissa. Tavoite on kouluttaa osaajia, “joilla on mahdollisuus ja potentiaali rakentaa itselleen toimiva oman elämän strategia, kyky ennakoida erilaisia ammatillisia työelämän tilanteita sekä ketterä valmius sopeutua muutoksiin.” Tehtäväni Oiva-hankkeessa on kääntää ja soveltaa osia Employability-verkkosovelluksesta suomalaiseen koulutukseen ja yhteiskuntaan. Käännöstyö on vienyt minut suoraan mallin ytimeen: miten kääntää sana joka suomeksi virallisesti kääntyy sanoiksi ’työmarkkinakelpoisuus’ tai ’työllistettävyys’? Nehän eivät alkuunkaan kuvaa tämän mallin tavoitteita! Olisiko kyseessä yksilön asenne työelämään? Vai yksilön kyky nähdä mahdollisuuksia? Tai kenties employability onkin ajatusmalli omasta osaamisesta elämän eri osa-alueilla? Näiden ajatusten keskellä lähden valmistelemaan mallin ensimmäisen vaiheen pilotoimista musiikin tutkinnossa keväällä 2019.
Kirjoittaja
Susanna Mesiä on Metropolian musiikin tutkinnon lehtori, joka viimeistelee väitöskirjaansa ja musisoi aina kun voi.
Lähteet
Bennett, D. (in press, 2018). Developing employABILITY thinking across higher education. Canberra: Australian Government Department of Education and Training.
Bennett, D. (2016). Developing employability in higher education music. Arts & Humanities in Higher Education, vol. 15(3–4), 386–413.
Oiva – Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa. (2018). Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogissa.
