Mentorointi on oiva mahdollisuus (podcast ja tekstiversio)

Mentorointi on vuorovaikutukseen ja luottamuksellisiin keskusteluihin pohjautuva epämuodollinen menetelmä, jolla tietoa ja osaamista välittyy kokeneemmalta osapuolelta kokemattomammalle. Mentorointia voidaan soveltaa monenlaisiin tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatussa mentorointiohjelmassa tavoitteena on oman osaamisen ja työelämävalmiuksien tunnistaminen, vaihtoehtoisten urapolkujen hahmottaminen sekä tutkinto-ohjelmassa opitun soveltaminen uusiin ja muuttuviin ammatillisiin konteksteihin.

Oiva-mentorointimallissa opiskelijat pääsevät osallistumaan mentoreiden ohjaamiin ryhmämentorointityöpajoihin, mentoreiden yksilötapaamisiin sekä ohjattuihin vertaismentorointikeskusteluihin. Tulevaisuusajattelu, mahdollisuusajattelu ja opiskelijoiden mentorointiin suuntautuvan mielenmaiseman kehittäminen ovat mallin keskiössä.

Oiva-hankkeen podcastissa kulttuurituotannon lehtori ja Oiva-mentorointimallin kehittäjä Johanna Wartio keskustelee vertaismentorointia tutkimusvälineenä käyttäneen musiikin tohtori Susanna Mesiän kanssa mentoroinnin ja ammatillisen dialogin mahdollisuuksista.

Mentoroinnin sisällön yhteiskehittely on ollut opiskelijoille merkittävä osallistava vaikuttamisen muoto. Podcastissa keskustellaan myös vaikuttamisen ja motivaation merkityksestä aikuispedagogiikassa.

Kuuntele, tai lue podcastin tekstiversio.

Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Johanna Wartio

Podcastin on toimittanut ja tuottanut lehtori Johanna Wartio.

Lähteet

Kirjoittajat

Johanna Wartio työskentelee kulttuurituotannon lehtorina sekä asiantuntija ja tutkijalehtorina Oiva – oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa -hankkeessa. Hän on valmistunut vuonna 2006 Royal Holloway University of London yliopistosta taiteen maisteriksi ja suorittanut vuonna 2008 National Film and Television Schoolista käsikirjoituskehittäjän korkean-asteen jatkotutkinnon. Hän toimii myös Voimaa elokuvasta – yhteisöllinen elokuvaklubi hankkeen projektipäällikkönä ja Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymän Osallisuus ja yhteisöllisyys-työryhmän asiantuntijana.

Susanna Mesiä työskentelee musiikin lehtorina sekä asiantuntijalehtorina Oiva – oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa hankkeessa. Hän on väitellyt toukokuussa 2019 Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtoriksi tutkimuksellaan Developing Expertise of Popular Music and Jazz Vocal Pedagogy Through Professional Conversations: A collaborative project among teachers in Nordic countries’ higher music education. Mesiän aiempi artikkeli löytyy Laulupedagogit ry:n Laulupedagogi 2015-2016 julkaisusta.


Artikkeli on julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogissa.
Artikkelikuva: Priscilla Du PreezUnsplash.

Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Tekstiversio

Johanna Wartio [0:11]: Tervetuloa Oiva-hankkeen, Oiva – osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa, Oiva-hankkeen ensimmäiseen podcast lähetykseen. Ja mä olen Johanna Wartio, asiantuntijalehtori ja tutkijalehtori tässä hankkeessa ja vastaan toimenpide vaihe vitosesta jossa toteutetaan mentorointikonseptin luomista ja verkkoportaalia, missä opiskelijat voivat omaa osaamistaan tunnistaa ja täsmentää, ja tänään meillä vieraana täällä on tässä toimenpidevaiheessa kollegani tohtori Susanna Mesiä.

Susanna Mesiä [0:53]: Hei vaan, kiitos, ja kiitos kutsusta.

Johanna Wartio [0:57]: Olkaa hyvä ja isot, isot onnittelut…

Susanna Mesiä [0:59]: Kiitos, kiitos.

Johanna Wartio [1:00]: …väitöksestä ja tota meillä on tässä aivan uunituore väitöskirja myös vähän tämmöisenä lunttilappuna mukana. Mutta tota me tänään jutellaan tämmösellä aiheella kuin mentoroinnin mahdollisuudet. Tässä Oiva-hankkeessa toteutetaan ja luodaan mentorointiohjelma musiikin tutkinto-ohjelman ja hankkeen muiden ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmien valmistuville opiskelijoille heidän oman osaamisen tunnistamiseen, heidän loikkausosaamisen tunnistamiseen sekä heidän työllistymisensä tueksi. Ja tota haluisit sä Susanna vähän kertoa että, että tota millä tavalla tää mentorointi on ollut läsnä sun väitöstyössä?

Susanna Mesiä [1:49]: Joo mun mun aiheeni, väitöskirjani aihe on pop-jazz-laulunopettajien ammatillinen kehitys ja pedagoginen ajattelu, ja tää konteksti on nimenomaan ollut sitten pohjoismaiset korkeakoulut ja yliopistot, ja tota tutkimusmenetelmäksi mä valitsin sitten vertaismentoroinnin, eli tällaisen opettajaryhmän kanssa järjestin vuoden mittaisen, noin vuoden mittaisen, prosessin jossa he toimivat vertaismentoreina toisillensa, ja tota tutkin sitten tästä aineistosta niin heidän todella sekä ammatillista kehittymistään tämmöisessä vertaismentorointiympäristössä, että sitten heidän pedagogista ajattelua, mitä he siitä kertovat.

Johanna Wartio [2:51]: Kyllä ja tää oli tää vertaismentorointiryhmä, jonka sä organisoit tähän väitöskirjaan, tää oli monikulttuurinen?

Susannan Mesiä [3:01]: Joo tässä on tota neljästä eri Pohjoismaasta opettajia eli Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Johanna Wartio [3:09]: Kyllä ja sä käytit nimenomaan tätä vertaismentoroinnin konseptia?

Susanna Mesiä [3:14]: Joo, se johtu siitä, että tuota mun kohderyhmä oli nimenomaisesti niin kuin vakinaisissa työsuhteissa yliopistoissa korkeakouluissa olevat laulunopettajat, joka tarkoittaa sitä, että he on jo ammatillisesti hyvinkin pitkällä, voidaan jopa sanoa, että heitä voi jopa tituleerata eksperteiksi omalla alallaan, koska pohjoismaissa hyvin tyypillisesti jos semmoisessa asemassa työskentelee, niin sitten sitä ekspertin kaltaista osaamista kyllä löytyy, ja ja tota sen vuoksi mä ajattelin, että tuota jotta mä saan ikään kuin heidän osaamisestansa mahdollisimman paljon irti siihen aineistoon, niin mä ikään kuin luovutan mikrofonin heille, ja itse toimin vaan organisaattorina ja fasilitoijana näissä projektin eri tapaamisissa, ja he sitten ihan keskenänsä ikään kuin sitten mentoroivat toisiaan, jakoivat omaa osaamistaan ja puhuivat päivittäisen työn haasteista ja niiden mahdollisista ratkaisuista sitten kollegoiden kanssa.

Johanna Wartio [4:29]: Kyllä kyllä. Ja nimenomaan tässä Oiva-hankkeessa luodussa mentorointiohjelmassahan on myös osana tämä vertaismentorointikonsepti. Meillä on osittain mukana tää perinteinen mentoroinnin rakenne, että opiskelijat linkitetään työelämässä toimiviin kokeneisiin musiikin taustaisiin, tällä kertaa, henkilöihin joiden kanssa he luovat mentorointisuhteen, käyvät mentorointitapaamisissa ja etenevät hyvin perinteisellä tavalla, mutta siihen rinnalle on myös myös otettu tää opiskelijoidenvälinen vertaismentorointi, jonka jonka heille järjestän tai olen järjestänyt ja tullaan tässä syksyllä vielä järjestämään lisää ja myöskin fasilitoimaan, mutta erityisesti siten, että opiskelijat itse pääsevät nimenomaan päättämään siitä että mistä haluat keskustella. Kerrot sä vähän tästä sun mentorointi ryhmän kanssa, miten miten tavallaan he organisoitui sitten itse?

Susanna Mesiä [5:33]: No se kun mä tein siihen sen verran pohjatyötä että mä, kun nää tietysti henkilöt eivät tunteneet toisiaansa välttämättä ennen, ehkä osa oli tavannut mut että eivät tunteneet toisiaan, niin mä haastattelin heidät siihen alkuun ennen tän varsinaisen projektin alkua juuri kysyäkseni, että minkälaisista asioista he haluaisivat keskustella kollegoiden kanssa, ja että minkälaista omaa osaamista se haluaisivat jakaa sitten muille tässä ryhmässä, ja näistä vastauksista mä sitten rakensin sille projektille rungon, jonka mukaan me sit mentiin ja sitten vielä sai itse valita, missä järjestyksessä näitä asioita käsiteltiin sen vuoden aikana,ja tota mä pyrin rakentamaan sen sillä lailla ongelmalähtöiseksi että mä muodostin ikään kuin niistä teemoista mitkä nousi niistä haastatteluista niin kysymykset, ja tavallaan se kysymys toimi sitten aina yhden tapaamiskerran tietyn jakson teemana, et mä esitin heille kysymyksen, ja he lähtivät siitä siihen sitten niinku vastaamaan ja keskustelemaan, jakamaan kokemuksia ja ajatuksia siitä aiheesta.

Johanna Wartio: [6:49] Kyllä, kyllä. Ja ja tuli nyt tavallaan heti seuraava asia mieleen tästä opiskelijoiden kesken, kun ovat olleet tässä vertaismentorointitilanteessa niin se on alun perin lähtenyt oikeastaan tässä hankkeen pilotissa kehkeytymään sitä kautta, että meillä on ollut tää perinteinen mentorointimalli käytössä ja on opiskelijoiden kanssa järjestetty myös tämmösiä ryhmämentorointikertoja, ja näiden ryhmämentorointikertojen aikana on nimenomaan opiskelijakunnasta nousu tää toive vertaismentorointiin, jolloin me ollaan pilotissa tottakai ketterästi otettu tää myöskin sisällytetty tähän pilottiin, ja tota mä oon heille järjestänyt näitä vertaismentorointitapaamisia ja siinä todellakin nousi esiin tää mikä tähän peer-group mentoring -konseptiin myöskin liittyy että että tota että sitä kautta he kokivat pääsevänsä vaikuttamaan itse siihen, että minkälaisia keskusteluja käydään, ja he pääsivät myös niinku kuulemaan vertaistensa taustoja ja näkemyksiä asioista. Miten tota sä koet että tää tää vaikuttamisen tarve nousi esiin?

Susanna Mesiä [8:08]: Se on jotenkin vaikuttaa ja ja itse asiassa sekä tää mun tutkimuksen aineisto että kirjallisuuskin puhuu paljon siitä, että tota et mentorointiprojektit on oikeastaan enemmän ja enemmän siirtymässä kohti vertaistoimintaa, jopa niissä tapauksissa kun kyseessä olisi niinku ikään kuin kokeneempi alan työntekijä ja sitten alalla uudempi henkilö, että ajatellaan enenevässä määrin niin että molemmat oppivat toisiltaan joka tapauksessa, ja ehkä tää tämä mun tähän työhön valitsema peer-group mentoring nimenomaisesti ajatuksellisesti pyrkii siihen, että ohitetaan työkokemuksen tai iän tai sen, että miltä osa-alueita se oma kokemus on, niin pyritään ohittamaan se ja löytämään semmoinen tasavertainen keskustelutila, semmoinen henkinen tila, jossa kaikki haluavat oppia toisiltaan, ja jossa kunnioitetaan toisen ajatuksia ja mielipiteitä ja halutaan ihan todella kuulla ja oppia sen toisen ajatusmaailmasta. Ja jotenkin tuntuu että tämä tämän hetken trendi ikään kuin tällaisessa ammatillisessa kehittymisessä nimenomaisesti korostaa yhteistoiminnallisuutta, ammatillisia keskusteluja, ja sitten ja myös juuri sitä, että pyritään eroon niinku semmosista hierarkkista asetelmista, jossa valmiiksi toinen viisaamman äänellä kertoo miten asiat on ja toinen oppii siitä, ja se kuulosti minun mielestäni tietysti erityisen hyvältä tähän tähän projektiin, mutta myöskin niin kuin Oiva-hankkeen kokemukset selkeästi puhuu sen saman puolesta että että aikuisella oppijalla, on hän sitten nuori aikuinen, opiskelujensa loppuvaiheessa tai vähän vanhempi aikuinen, niin on suuri tarve saada vaikuttaa siihen omaan oppimiseen ja vaikuttaa siihen, että mistä milloinkin puhutaan jotta se vastaan henkilön omiin tarpeisiin, tiedon ja taidon tarpeisiin, juuri siinä hetkessä.

Johanna Wartio [10:35]: Kyllä, kyllä. Ja tää varmasti liittyy tähän niinku ammattitaidon kehittämiseen ja siihen missä pisteessä henkilö on sillä hetkellä ja mitkä ne tarpeet sillä hetkellä on. Ja tota sanoit tossa, että tässä vertaismentorointiryhmässä toimittiin tavoitteellisesti, ja ihmiset toimivat siitä lähtökohdasta ja pisteestä missä he tunnistivat tietyt tarpeet sille vertaismentorointiryhmään osallistumiselle myöskin, ja tota ja tästä tavoitteellisuudesta vielä haluut sä komentoida?

Susanna Mesiä [11:06]: Joo, se on kirjallisuus esimerkiksi niinku aikuisen ihmisen ammatillisesta kehityksestä ja yleensä oppimisesta niinku korostaa sitä, että tota et oppijalla itsellään pitää olla suuri vaikutusmahdollisuus siihen, että mitä siellä tehdään, mistä puhutaan. Ihmisen pitää pystyä näkemään sen toiminnan edut itselleen, jotta hän voi motivoitua sellaiseen toimintaan. Eli siitä pitää olla hyötyä, ja se pitää jotenkin pystyä näkemään se hyöty siinä hetkessä. Et aika usein koulutuksessa me ajatellaan, että että opiskelijat ei välttämättä vielä tajua, että he tulevat tarvitsemaan tätä tulevaisuudessa, mut että kyllä aikuisten koulutuksessa enenevässä määrin pitäisi lähteä siitä, että se pystytään jotenkin tuomaan selkeästi esille, että et mihin mihin sinun tarpeeseesi tämä nyt juuri vastaa. Ja että se et tavallaan tää niinkun aikuisten ihmisten keskustelujen mahdollistaminen ja tämmöisen ammatissa oppimisen mahdollistaminen, niin täytyy rakentaa ihan toisella lailla siinä suhteessa että että siellä kunnioitetaan yksilöä, yksilön tarpeita.

Johanna Wartio [12:28]: Kyllä. Tän sun ryhmän kanssa, niin tota tuliko nousiko siinä keskustelussa esiin mitään mentorointiin liittyvää ja näihin, näitten ryhmän jäsenten kokemuksiin, kommentoivatko he omia mentorointikokemuksiaan?

Susanna Mesiä [12:47]: Ihan yleisesti ottaen heillä kaikilla oli semmonen tilanne et kaikki kokevat, että heillä on ollut ehdottomasti liian vähän mahdollisuuksia saada keskustella omista ammatillisista asioista. Tää johtuu osittain siitä, että Pohjoismaissa, vaikka populaarimusiikki ja jazz on hyväksytty kaikissa Pohjoismaissa osaksi korkea-asteen koulutusta, niin se on kuitenkin huomattavasti pienempi osa kuin esimerkiksi klassinen musiikki, joka tarkoittaa, että ne yksiköt on pieniä ja hyvin tyypillisesti tämä kyseinen opettaja on ainoa oman instrumenttinsa edustaja siellä, jolloin tavallaan se lähikollega puuttuu, jonka kanssa vois niinku nimenomaan hyvin sellaista niinku substanssi asioista keskustella. Ja tuota ja näitä mahdollisuuksia oli ilmeisen vähän kaikki mainitsivat että että et on ihan liian vähän mahdollisuuksia puhua nimenomaan siihen omaan spesifiin ammattialaan liittyvistä asioista, ja tarjolla tuntuu olevan vaan eri laulumetodien järjestämiä maksullisia koulutuksia, jotka tietysti perustuu niihin metodeihin mut että itseasiassa semmosia avoimia pedagogisia keskusteluja heillä ei kauheasti ollut nimenomaan liittyen omaan ammattialaan.

Johanna Wartio [14:16]: Kyllä.

Susanna Mesiä [14:18]: Ja sen myötä päättelin ettei myöskään tämmöistä mentorointitoimintaa oo ollu omissa maissaan ja omissa oppilaitoksissa.

Johanna Wartio [14:26]: Kyllä, tää on ihan ihan samaa viestiä mitä mitä tota niin niin oon Oiva-hanketta ja nimenomaan tätä mentorointiohjelmaa valmistellessa oon huomannut, että on on tota asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa kentällä keskustellut siitä, että et kokemukset heillä itsellään on sitä että eivät ole aikanaan itse löytäneet mentoreita tai eivät ole osanneet välttämättä hakeutua mentorointisuhteisiin, ja tota Oivan yksi tavoite on myöskin se, että tota tän pilotin jälkeen saatais juurrutettua myös opiskelijoihin tää ajatusmalli, että kun he työelämään siirtyy, et he osaa tunnistaa henkilöitä ja tahoja jotka voisivat heitä mentoroida ja osaisivat itse myös hakeutua keskusteluihin ja tota mentorointisuhteisiin ilman, että ne on aina virallisesti jotain kautta järjestettyjä mentorointiohjelmia, vaan että se ois enemmän semmoinen ajatusmalli, että käydään niitä ammatillisia keskusteluja myös vertaisten kanssa yli ammattiryhmien.

Susanna Mesiä [15:31]: Joo, ja mä ajattelen jotenkin sillä lailla tästä mentroroinnista, että et ei kannata ajatella, että lähtökohtaisesti se et joku on ollut pitkään työelämässä ja joku tulee koulusta, et se menisi automaattisesti se jakaminen niin päin, että se kokenut antaa sitä tietoa vaan toisinpäin, se vähän viime aikoina valmistunut sattaa omata sen uusimman tiedon, hän on saanut vähän uudemman koulutuksen, ja tää voi tää virtaus olla ihan yhtä hyvin toisinkin päin että se siellä työelämässä oleva ihminen, jonka omista kouluvuosista on ehkä aikaa ja joka ei ehkä ole ole löytänyt, niin kun hyvin tyypillisesti työelämässä ei oo ihan kauheesti aikaa tavallaan niinku tutustua nyt viimeisimpään tutkimustietoon tai johonkin muuhun tällaiseen, niin se voi kääntyä se virtaus myös toisinpäin ja usein kääntyykin, eli että se et sitä mentorointisuhdetta ei kannata ollenkaan aina ajatella semmosena semmoisena niinku hierarkkisena, jossa toinen antaa ja toinen saa vaan että monistakin eri syistä niin se menee moneen suuntaan.

Johanna Wartio [16:38]: Kyllä, kyllä. Ja sit se, että vaikka nuori tai vastavalmistunut sen sitten onnistuis omaksumaan sen ajattelumallin, että tavallaan näihin kahdensuuntaisiin keskusteluihin kannattaa kannattaa hakeutua niin nimenomaan myös se että itse osaa olla antelias sen suhteen, että kertoo niistä omista kokemuksistaan.

Susannan Mesiä [17:00] Ja yksi Oivan olennaisista asioista on, jota siinä yritetään ajaa, on se omien kompetenssien tunnistaminen, ja se tavallaan totta kai jos ajatellaan että lähestyy jotain työelämässä olevaa ihmistä ja haluaa haluaa rakentaa mentorointisuhteen jonkun toisen ihmisen kanssa, niin helposti ajattelee todella, että no mitä minulla olisi annettavaa, ja tää on semmonen mielenkiintoinen juttu, mikä nousi esimerkiksi tästä mun tutkimuksesta, että nää kyseiset henkilöt ovat siis päätoimisia lehtoreita tai professoreja tai apulaisprofessoreja yliopistoissa ja korkeakouluissa, ja kun mä kysyin heiltä, että mitä omasta eksperttiydestään he haluaisivat jakaa muille, niin suurimmalle osalle se oli äärimmäisen vaikea kysymys ensinnäkin mieltää itsensä ekspertiksi ja toiseksi ymmärtää että mikä minun osaamisessani, toiminnassani olisi jakamisen arvoista, ja sit lopputulos oli kuitenkin se, että kaikki oppivat toisiltaan ihan valtavasti, ja kaikki löysi sitten sen jonkun kulman: joku puhui vaan, joku teki demonstraatioita, mut että se tunnistaminen tuntuu olevan vaikeata vielä niille konkareillekin, että mikä minun osaamisessani on nyt jotenkin erityislaatuista, mitä annettavaa minulla on tälle maailmalle, ja se niinkun Oiva-osaamisen yksi tavoitehan on juuri tämä sama, että tunnistaa sitä osaamistaan ja osata sitten soveltaa sitä kaikenlaisissa konteksteissa, ei vaan siinä yhdessä tietyssä ammattikontekstissa.

Johanna Wartio [18:46]: Kyllä, juuri näin. Ja kiitos vierailusta Susanna Mesiä, ja haluatjo sanoa viimeiset sanat?

Susanna Mesiä [18:58]: Kiitos paljon. Käykää tutustumassa Oiva-hankkeseen, Oiva-hankkeella on nettisivut ja Metropolian sivujenkin kautta löytyy mielenkiintoista tietoa siitä, että mitä tällä hankkeella pyritään edistämään.

Johanna Wartio [19:11]: Kyllä, ja Susanna Mesiän väitös, ihan uunituore väitöskirja Developing expertise of popular music and jazz vocal pedagogy through professional conversations on myöskin uunituoreena saatavissa.

Susanna Mesiä [19:30]: Kiitoksia, hyvää kesää kaikille.

Johanna Wartio [19:32] Kiitos, hyvää kesää.

About Oiva

Oiva - Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa.

Katso kaikki julkaisut kirjoittajalta Oiva →