Urapolut ja uraloikat verkkotapahtuma syntyi Oiva- ja Tuura – tukea urapolulle -hankkeiden yhteistyöstä. Molemmissa hankkeissa on kehitetty opiskelijoiden työllistymistä ja uraohjausta tukevia menetelmiä. Tapahtuma oli ajan hengen mukaisesti verkossa ja pääset osallistumaan siihen vielä näin jälkikäteenkin muutaman esityksen tallenteiden kautta. Tallenteet löytyvät Urapolut ja uraloikat -sivulta. Tallenteiden avulla on mahdollista tutustua syvällisemmin tapahtuman antiin, mutta olen poiminut sisällöistä muutamia tärkeitä huomoita tähän blogiin maisteltavaksi.
Tapahtuman ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi maistiaisia eli pienryhmäsessioita, joissa tutustutttiin molempien hankkeiden kehittämiin menetelmiin, palveluihin ja teorioihin tarkemmin. Myös näiden maistiaisten materiaalit ovat Urapolut ja uraloikat -sivuilla.
Osallistujat pääsivät kokeilemaan muun muassa Oiva-hankkeessa kehitettyä OivaTaito-sovellusta. Sovellus tukee opiskelijaa geneeristen työelämätaitojen tunnistamisessa ja oman osaamisen sanoittamisessa. OivaTaito-sovellukseen ja sen kehittämistyöhön voit tutustua tarkemmin Uraloikkarin käsikirjan Osaamisen visualisointi ohjaajalle -sivuilla.
Yhdessä maistiaisessa tutustuttiin Tuura-hankkeen kehittämään kurssiin Askeleita urapolulle, oppaisiin ja menetelmiin, joka tarjoaa tietoa ja vinkkejä tukea tarvisevien opiskelijoiden uraohjaukseen. Kurssin materiaalit löytyvät Moodle-Digma -oppimisympäristössä. Sieltä löytyy myös oppaita harjoittelun tueksi niin opiskelijalle, ohjaajille kuin työelämän edustajillekin. AMKien ohjaushenkilöstölle suunnattu kurssi vaatii HAKA-kirjautumista, mutta oppaat ovat kaikille verkon käyttäjille avoimesti saatavilla.
Lehtori Leena Unkari-Virtanen Metropolia AMK:sta esitteli omassa puheenvuorossaan Oiva-hankkeessa pohdittua uraloikkarin hyvää elämää. Hankkeessa on alumnien haastattelujen pohjalta luotu mallitarinoita ja loikkarihahmoja, joihin opiskelijat voivat kiinnittää omat urapolkunsa. Näiden hahmojen tarkoituksena on tuoda uudenlaisia ja positiivisia vaihtoehtoja tarinoille työurien polveluista ja siirtymistä epätyypillisiin työtehtäviin tai -ympäristöihin. Tarinoihin ja hahmoihin pääsee tutustumaan Oiva-hankkeen Uraloikkarin käsikirja -julkaisussa Loikkausosaaminen ohjaajalle– ja Loikkausosaaminen uraloikkarille -sivuilla, joissa on aiheeseen liittyviä artikkeleita ja videoita sekä opiskelijoille että heitä ura-asioissa ohjaaville ammattilaisille.
Maija Joensuu ja Irmeli Lingnell esittelivät omassa puheenvuorossaan Tuura-hankkeen teemoja. He muistuttivat, että saavutettavuus opiskelussa tarkoittaa tilojen ja ympäristön saavutettavuuden lisäksi sosiaalista ja psyykkistä ilmapiiriä, asenneilmpapiiriä ja näiden asioiden huomioimista opinnoissa ja ohjauksessa. Saavutettavuus tarkoittaa siis, että toimijoiden moninaisuus huomioidaan. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota ohjauksen kehittämiseen saavutettavuusaspektin suhteen ja kehitetty tukea tarvitsevien opiskelijoiden uraohjausta.
Avainpuhujina tapahtumassa olivat professori Arto O. Salonen ja asiantuntija Helena Kasurinen. Molemmat puhujat toivat esiin rakentavan ja toivoa herättävän tavan puhua ja ohjata opiskelijoita tulevaisuuden työnäkymien suhteen.
Työyhteisöjen erilaisuuden sietämiskykyä toivottiin molemmissa puheenvuoroissa. Ne sisälsivätkin hyvin paljon työhyvinvointiin ja sen tukemiseen liittyviä teemoja.
Salonen puhui työelämässä tarvittavasta muutosten sietämisestä ja muutosjoustavuudesta niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella ja myös globaalilla tasolla. Hän nosti yhdeksi keskeiseksi tulevaisuuden työelämätaidoksi suunnata ajattelu yksittäisistä asioista niiden välisiin yhteyksiin ja niistä muotoutuvaan kokonaisuuteen. Nämä yhteydet antavat myös omalle työlle merkityssisältöjä. Oman työn näkeminen osana laajempaa organisaation tavoitetta luo työhön motivaatiota ja viihtyvyyttä. (1) Arto O. Salosen puheenvuoroon voi tutustua YouTube-tallenteessa.
Kasurinen nosti esiin tulevaisuusorientoituneesta yksilö- ja ohjausnäkökulmasta toivon, tulevaisuususkon ja resilienssin, jotka kietoutuvat toisiinsa. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja palautua elämän vaikeista tilanteista (2). Kasurinen puhui sekä yksilön, että organisaation kyvystä resilienssiin. Yksilötasolla nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja työelämässä on helpompaa selvitä, jos kykenee joustavaan ajatteluun. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemukset auttavat muuttuvassa ympäristössä (3). Resilienssi syntyy ja kehittyy Kasurisen mukaan organisaatioissa, niin töissä kuin opinnoissa, jotka tarjoavat yksilöille suunnitellut, valmiit rakenteet. Nämä rakenteet antavat yksilöille tukea vaikeissa tilanteissa ja kasvattavat samalla koko organisaation resilienssiä. Helena Kasurisen esitys on YouTubessa tallenteena.
Tapahtuman puheenvuorot ja maistiaiset antavat paljon tietoa ja vinkkejä siitä miten opiskelijoita voidaan tukea ja ohjata muutosten keskellä. Päivän teeman tiivisti oivallisesti tapahtuman juontaja, lehtori Susanna Mesiä, lainaamalla antiikin esisokraattisen ajan filosofia Herakleitosta:
”Kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama. ”
Herakleitos
Lähteet:
- Salonen, A. & Tapani, A. (2020). Palkkatyön merkityksellisyys. Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia työstä. Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning 18(1), 30-43. Saatavana osoitteessa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/90571. Luettu 20.11.2020.
- Suomen mielenterveys ry. Mitä on resilienssi. Verkkosivut. Saatavana osoitteessa: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/sairastuminen-voi-olla-kriisi/mit%C3%A4-resilienssi. Luettu: 20.11.2020
- Kasurinen, H. (toim.) 2019 Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Laurea Julkaisut / Laurea Publications 124. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-535-1. Luettu 20.11.2020
