Oiva –hankkeessa Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelma vastaa toimenpidekokokonaisuus nro 7 suunnittelusta ja pilotoinnista (Uraohjaus työelämän emergentissä ympäristössä ja peli/työväline harjoittelun ohjaukseen.)
Toimenpidekokonaisuuden yhtenä tuloksena on uraohjausopintojaksot joka vuodelle. Tätä tarkoitusta varten pilotoidaan 2 opintopisteen laajuista uraohjausopintojaksoa SeAMK:n kulttuurituotannon toisen vuoden opiskelijoille. Pilotin toteutus on loppukeväästä 2019. Seinäjoella pilotoitavan opintojakson yksi keskeisiä tavoitteita on miten ohjata opiskelijat tunnistamaan oman osaamisensa soveltamismahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä?
Pilotin suunnitteluvaiheessa päätimme haastatella tammi-helmikuussa 2019 kaikki toisen vuoden tutkinto-opiskelijat. Haastattelussa kartoitimme, miten opiskelija ymmärtää urasuunnittelun ja –ohjauksen merkityksen tässä vaiheessa opintojaan, ja millaisia mielikuvia työelämä terminä hänessä herättää.
Haastatteluiden iso ja hälyttävinkin huomio oli se, että valtaosalla opiskelijoista ei ollut selkeää kuvaa siitä, millaisiin työtehtäviin he aikovat hakeutua opintojensa päätyttyä. Tämä voi selittyä osin sillä, että kulttuurituotannon ammatilliset kompetenssit koetaan opiskelijoiden keskuudessa laajoiksi ja rima todelliseen asiantuntijuuteen on epärealistisenkin korkea.
Suurin osa ei myöskään kokenut tarvitsevansa urasuunnitelmaa ja sen tueksi uraohjausta. Tämä tulos voi osin selittyä sillä, että opiskelijalla ei ole selkeää käsitystä mitä kaikkea urasuunnittelu ja –ohjaus pitää sisällään. Yksittäisinä termeinä tai käsitteinä ne eivät tunnu hahmottuvan osaksi opiskelijan ammatillista identiteettiä.
Työelämä–kysymyksen kohdalla pyysimme opiskelijalta kolmea sanaa, jotka parhaiten kuvaisivat hänen mielestään työelämää. Työelämää yleisellä tasolla kuvattiin monissa vastauksissa hektiseksi ja vaativaksi, jossa korostuvat moniosaajuus ja verkostoituminen. Töiden projektiluonteisuus ja freelancer-työsuhteet toistuivat myös faktana, johon tulee vain sopeutua. Monissa vastauksissa korostettiin työn merkityssisältöä. Korkean tulotason sijaan arvostettiin hyviä työkavereita, intohimoa sisältöihin ja mahdollisuutta oppia koko ajan uutta.
Kokonaisuutena haastattelut antoivat hyvää taustainformaatiota pilotin suunnitteluun. Tulokset helpottavat esimerkiksi lähtötason määrittelyä opintojaksolle. Uskomme myös, että haastattelut toimivat hyvinä herätyksinä opiskelijoille. Opiskeluaika on usein ihmisen parasta aikaa, mutta koulutuksen järjestäjinä meillä on toisinaan ikävä velvollisuus myös muistuttaa tulevan työelämän realiteeteiista.
