FRUSH ja tulevaisuuden työelämän tarpeet

Jo kolmatta kertaa järjestetty FRUSH – kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma keräsi noin tuhat vierailijaa kahden päivän ajaksi Forssaan puhumaan kiertotaloudesta. Tämän vuoden teemana oli tekstiilien kiertotalous, mutta paljon puhetta oli myös ruoasta, rakentamisesta ja tietenkin yrittäjyydestä.

Sinnikkyys palkitaan ja omaan juttuun kannattaa uskoa. Tämä tuli selväksi Tommi Lähteen, The Other Danish Guy alusvaatebrändin perustajan ja toimitusjohtajan, puheenvuorossa. Lähes varma konkurssi onnistuttiin välttämään, sillä Tommi uskoi omaan tekemiseensä ja lopulta hän sai vakuutettua muut. Tämä sai pohtimaan, kuinka vakuutat työnantajan omasta osaamisesta, jotta hän palkkaisi sinut? Mikä on se sinun henkilökohtainen tarinasi?

Tommi Lähde, the other danish guy

Vihreiden nuorten järjestö- ja koulutussuunnittelija Katri Ylinen puhui FRUSHissa milleniaaleista ja heidän uratoiveistaan. Esille nousi työn merkityksellisyys sekä oman osaamisen kasvattaminen haastavissa työtehtävissä. Suuri palkka ei ole nuorille itseisarvo, vaan työn tulee olla mielekästä. Toisaalta vakinaista työsuhdetta arvostetaan ja kaivataan sirpaleisessa ja hektisessä yhteiskunnassa. Muutos aiheuttaa haasteita myös yritysten johtamisessa, kun totuttuja johtamistapoja joudutaan muuttamaan ja kehittämään vastaamaan uusien työntekijöiden tarpeita.  

Tapahtumassa järjestettiin myös ensimmäistä kertaa opiskelijoiden ja yritysten verkostoitumistapahtuma Forza Crash. Opiskelijat esittelivät omaa osaamistaan ja hakivat harjoittelu- / opinnäytetyöpaikkoja ja yritykset pääsivät tutustumaan tulevaisuuden osaajiin. Forssan seudulla kuten suuressa osaa Suomea ongelmana on erityisesti työikäisen väestön vähentyminen, johon pyritään vaikuttamaan verkostoimalla potentiaalisia työntekijöitä ja työnantajia keskenään.

Kiertotalouden lisäksi tapahtumassa puhutti myös osaamisen muuttuminen ja tietynlainen loikkausosaaminen, jota myös Oiva-hanke tutkii. Oman osaamisen brändääminen ja myyminen mahdollisille työnantajille on noussut keskiöön työnhaussa, ja enemmän kuin substanssiosaamista kysytään metataitoja kuten esiintymis-, vuorovaikutus- sekä organisointitaitoja. Työelämätaitojen kysyntä haastaa nykyisen koulutusjärjestelmän, joka edelleen tuottaa enimmäkseen kapea-alaisia asiantuntijoita, kun työpaikoilla kysytään poikkitieteellistä lähestymistapaa.  

Epälineaarinen työura koostuu useista erilaisista poluista ja työtehtävät muodostavat verkon tai tilkkutäkin ennemmin kuin ”uraputken”, jona työura on aiemmin totuttu näkemään. Lukuisat määräaikaiset projektityöt ja eri lähteistä tulevat tulovirrat eivät haasta ainoastaan yksilöiden työn käsitystä vaan myös koko yhteiskunnan ja esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän. Tulojen epävarmuus ja jopa viikoittain muuttuvat ansiot lisäävät epävarmuutta ja aiheuttavat lyhytjänteisyyttä, mikä voi johtaa investointien vähenemiseen ja esimerkiksi perheen perustamispäätöksiin.

Katri Ylisen puheenvuorossa kävi myös ilmi, että nuoret arvostavat ja hakevat ennen kaikkea vakautta omassa elämässään. Säröinen työelämä ei sitä pysty tarjoamaan kaikille, joten kansalaispalkka tai perustulo voisi olla se vakauttava tekijä kunkin yksilön elämässä. Työn muuttuessa myös yhteiskunnan on pystyttävä muuttumaan ja tällä hetkellä olemme digitalisaation ja muiden megatrendien murrosvaiheessa. Loikka teollistuneesta yhteiskunnasta tieto- ja palveluyhteiskuntaan ei ole vielä toteutunut kokonaan ja erityisesti perinteisillä duunarialoilla työpaikkojen vähentyminen aiheuttaa vakavaa rakenteellista työttömyyttä koneiden korvatessa ihmisiä. Tämä murrosvaihe tulee kestämään vielä jonkin aikaa, mutta se asettaakin meidät pohtimaan, kannattaako valmistavaan teollisuuteen enää kouluttaa työvoimaa, jota ei tarvita tulevaisuudessa – mahdollisesti jo vuosikymmenen kuluttua.

Katri Ylinen, Vihreät nuoret

Tarvitsemme kuitenkin luovia loikkausosaajia, jotka voivat helposti siirtyä työtehtävästä toiseen ilman vaikeuksia ja tuottaa uusia innovaatioita. Yksi asia, jossa ihmiset ovat ylivertaisia koneisiin nähden, on nimittäin innovointi ja ideoiden synnyttäminen. Vain ihmiset pystyvät monimutkaiseen, laatikon ulkopuolelta katsovaan ajatteluun, joka tuottaa ratkaisuja, jotka tuntuvat mahdottomilta nyt. Höyrykone, helikopteri, tietokone, älypuhelin ja tekoäly ovat kaikki asioita, jotka ihmiset ovat ideoineet ja toteuttaneet hyödyntämällä luovaa ajattelua, ongelmanratkaisukykyä sekä päättömiä päähänpistoja, jotka ovat nostaneet ihmisen yläilmoihin ja mahdollistavat tämänkin blogitekstin kirjoittamisen.

Nyt olemme taas uudessa tienhaarassa ihmiskuntana. Aiemmat innovaatiomme ovat perustuneet harvinaisten metallien ja fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiselle, mutta olemme törmänneet maapallon rajat nimiseen seinään, joka pakottaa meidät keksimään jälleen uusia ratkaisuja. Toivoa on, sillä ilmasta tehdään jo ruokaa[1], puusta kudotaan lankaa[2] ja ananaksista tehdään nahkaa[3]. Nämä keksinnöt osoittavat sen, että meidän on mahdollista selvitä ympäristönmuutoksen aiheuttamista haasteista luomalla uutta.

Eri toimijoille jää enää tehtäväksi valmistautua muutokseen ja ottaa tosissaan yhteiskunnan muutoksen haasteet. Luovia moniosaajia tarvitaan ja loikkausosaamisen tulisi olla standardi jokaisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa kaikki perustyötehtävät tullaan automatisoimaan, mikä pakottaa koulutukset muuttumaan inhimillisemmiksi. Miksei sairaanhoitajaopintoihin voisi tulevaisuudessa kuulua musiikin ja taiteiden opetusta tai insinööriopintoihin filosofian tuntemusta? Humaanit alat ovat kuitenkin ne, jotka erottavat meidät koneista. Mitä sinä aiot innovoida tänään?

Kirjoittaja Juuso Puurula, projektiassistentti, HAMK


[1] https://yle.fi/uutiset/3-10960300

[2] https://spinnova.com/

[3] https://www.ananas-anam.com/

About Oiva

Oiva - Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa.

Katso kaikki julkaisut kirjoittajalta Oiva →